Vuokramökin saunatilan levitettävät sohvat oli vuosien saatossa kuluneet ikävän näköisiksi ja myös hiirulaiset oli omia nukkumatilojaan sinne patjastoihin päässet muokkaamaan.
Patjaston tuli olla haitarimallinen avattava systeemi ja päälliset piti olla irrotettavat.
Siitä se sitten lähti. En osannut täysin aavistaa millaiseen ompelu-urakkaan olin lupautunut… metritavarat siis pöydälle ja tekemään vaan uusia!
Vaahtomuovin työstämisellä aloitin, päälle vanu ja kuitukangas. Kangasmenekin olin laskenut vanhan verhoilun mukaan. Varsinaisen verhoilukankaan lisäksi meni paljon apukangasta pohjiin.
Suunnittelin kaavoitusta hiukan uusiksi sillä vanhoissa verhoiluissa oli vetketjua aivan tolkuton määrä, mielestäni turhan paljon, sillä ne kiersi isoimmat patjat ympäri. Ehkä helpompi toki irroittaa ja laittaa uudelleen paikoilleen, mutta päädyin kuitenkin vain yhteen pitkään vetoketjuun per patja.
Vetoketjukappaa saikin ommella metreittäin.
Ensimmäinen patjasto valmis. Kohtalainen aivopähkinä ja ompeluhaaste oli myös suunnitella ja hahmottaa kappaleiden yhdistämisessä käytettävä ompelutekniikka.
Toisen patjaston kohdalla muutin hiukan kaavoitussuunnitelmaa , tavoitteena vielä yksinkertaistaa verhoilun kokoonpanoa.
Luovuin isojen patjojen vetoketjukapoista ja ompelin vetoketjut pohjaan.
En osaa sanoa oliko tämä nopeampi versio mutta ehkä olisi, jos tekisi vielä kolmannen samanlaisen tällä tekniikalla 😀
Patjasto valmiina irrallaan. Leveyttä 125 cm ja avattuna 2 metriä makuutilaa.
Ompelin vielä mukaan pikkutyynyn kun kangasta hiukan jäi yli. Asiakkaan toiveissa oli alun perin että itse kankaassa olisi jokin punainen korostus mutta sellaista ei valmiina sopivaa löytynyt joten ompelin sitten tyynyyn palokunnanpunaisen teeren.
Näitä tein kaksi kpl. Jousia vaihdeltiin ja istuimen pehmusteet uusittiin. Myös puuosat hiottiin ja lakattiin uudestaan , vaalea puu sopii vihreään verhoiluun täydellisesti!
Tämä kaunislinjainen -50 luvun nojatuoli on Häklin huonekalutehtaalla Lahdessa valmistettu malli. Sain sen ystävältäni projektiksi. Toiveena oli total makeover. Eli mittaamisen, hyvien muistiinpanojen ja kuvien ottamisen jälkeen purin sen alkutekijöihin. Käsinojille ja jaloille tein pintakäsittelyn , eli siiklillä vanhat lakat pois ja hionnan jälkeen useita ohuita lakkakerroksia tuli päälle. Vanha kellastunut ja osin lohkeillut ja krakeloitunut lakka vaihtui raikkaaseen vaaleaan koivun sävyyn.
