Kategoria: Yleinen

Mitä yhteistä näillä nyt voi olla. No se nahkatakki ainakin.

Löysin kirpputorilta vanhan nahkatakin. Sellaisen pitkän ja kapean , luultavasti  -70 luvun mallistoa. Siitä se sitten lähti.
Työessun suunnittelu. Aikansa kun takkia pyöritteli niin essun osat siitä hahmottui eikä montaa saumaakaan tarvinnut ommella. Hevoshommista ylimääräiseksi jääneet nahkaohjat saivat toimittaa olkaimien virkaa ja soljet irroitin vanhasta satulavyöstä.

Pari taskua ja somistetta paikoilleen niin siinä se on.

Sain hyvän satulatuolin jonka verhoilu oli aikansa elänyt, likainen ja risa. Päätin pukea sillekin nahkaa päälle sillä takista jäi vielä vaikka kuinka kelpoa palaa jäljelle. Nyt on verhoilijalla työessu ja työtuoli samaa kuosia!

Ja kyllä, satulan pitää olla nahkaa 👌🏻

Syyslukukauden ensimmäinen asiakastyö, 2 kpl kevyt nojatuoli. Saimme opiskelukaverin kanssa tuolit per nenä. Tuolit on peräisin -60 luvulta jolloin vastaavia teollisen tuotannon malleja tuli markkinoille runsaasti. Rakenteet näissä ovat yksinkertaisia, tuolin runko on suoralinjainen ja yleensä istuin ja selkänoja ovat yhtä leveät etusarjasta tuolin selkänojaan asti.

.

Nämä yksilöt lienee jo toista kertaa verhoiltavina mm. pehmustemateriaaleista päätellen.

Purkutyö oli jälleen nopeasti tehty; vanhan verhoilun irrotus, pehmusteiden, siksak jousien ja selkänojan vöiden poisto. Purkuvaiheessa tärkeää on kuitenkin hyvien muistiinpanojen teko, mm kuinka etuselän kangas menee takaselän puolelle, kuinka kiinnitetty, missä taitoksien paikat, takaselän pahvin paikka jne.

Runko on hyvässä kunnossa, se ei vaatinut toimenpiteitä. Käsinojat pintakäsitellään uudestaan myöhemmin.

Istuinosan uudet jouset ovat ns. nonzag jousia, näillä on omat kiinnittimet joilla jouset kiinnitetään rungon etu- ja takasarjoihin naulaimella.

Jousien päälle kiinnitettiin pohjakangas ja tämän päälle vaahtomuovipehmusteet.

Selkänojaan laitettiin 2+2 muovivyötä lomittain pystyyn ja vaakaan.

Seuraavaksi selkänojan pohjakangas ja pehmusteen valinta. Selkänojaan valittiin erikoispehmeää hr25 vaahtomuovia ja ristiselän tukevuutta lisättiin testailujen jälkeen vielä kahden kerroksen 0,5 mm vaahtomuovilla. Näin myös selkänojan profiili tuli kauniisti esille. Pintapehmusteeksi vanua ja sitten kankaat esille ✂️
Vethoilukankaaksi on valittu kaunis harmaasävyinen kangas joka leikattiin mittauksien jälkeen kolmeen eri kappaleeseen. Etu- ja takaselkä sekä istuin verhoillaan erikseen. Aloitettiin istuimen verhoilusta. Keskimerkit kohdilleen ja kangas neulattiin ensin oikealle kohdalle lankasuoraan. Naulaimella heftaus , takakulmien leikkaukset ja kankaan kiristys ja kiinnitys sopivaan kireyteen.
Ja sama selkänojan etuosaan. Sopivan kireyden löytyminen sekä kankaan pysyminen lankasuorassa vaatii tarkkaa silmää ja hyvää näppituntumaa.

Kulmat huolitellaan samanlaisiksi.

Takaselän kangas kiinnitettiin yläosastaan verhoilupahvin avulla yläsarjaan. Sivut ommeltiin piilotikein kiinni ja alaosa naulattiin sarjan alle kiinni. Pohjaan vielä viimeistelynä kuitukangas.

Nämä tuolit todellakin kestää aikaansa! Tyylikäs ja pelkistetty, ajaton muotoilu , kevyt liikutella ja todella hyvä istua. Mitä muuta sitä hyvältä istuimelta voisi toivoa.  Toivottavasti näitä aarteita näkisin vielä paljon verhoilutöissäni ❤️

Kevään -22 harjoitustöihin kuului neulatyynyn teko. Verhoilussa käytettävät heftaneulat on tavallista nuppineulaa isommat ja vahvemmat joten neulatyyltä vaaditaan myös kokoa ja näköä!

Neulatyynyn runko rakennettiin verhoilupahvista , kolmesta eri osasta. Mitoittaminen ja kokoonpanoliimaus oli olennaista saada kohdilleen ennen verhoilutyötä.

Täytteeksi laitoin meriheinän sijaan kotimaista hamppukuitua, jota myös varsinaisessa verhoilussa voidaan meriheinän tilalla käyttää.
Pehmusteen päälle valitsin keinoturkiksen palan. Neulatyynyn mansetin verhoilin keinonahalla jonka ompelin kahdesta eri kappaleesta, väliin katesauma , tietenkin 👌🏻

Jatka artikkeliin Kari-tuolin uudelleen verhoilu